perjantai 13. huhtikuuta 2012

Kadonneen jäljillä

Jos haluat auttaa, jaa linkki tähän kirjoitukseen blogissasi tai facebookissa. Jätä sitten kommentti tänne niin olet mukana arvonnassa. Jotakin kivaa ylläripalkintoa lähtee kesän lopulla ainakin yhdelle onnekkaalle auttajalle. Jos jaat useassa eri paikassa, saat jokaisesta lisäarvan. Kerro monellako arvalla olet mukana.





Pieni ystävä, sinusta iloitsin
ja sinulta lohtua sain.
Sitten jouduit eksyksiin,
minä sinua etsin ja hain.

Nyt on paikkasi ihan tyhjä

ja on kova ikävä mulla.

Minä kovasti toivon ihmettä,

että voisit vielä takaisin tulla!



Tiedätkö tunteen? Sen, kun jotain rakasta ja tuttua joutuu hukkaan ja ikävä jää. Meillä on pieni poika joka on jo vuoden ikävöinyt tuttua ja rakasta pientä ystäväänsä, Nalle-vauvaa. Retkeilimme viime kesänä Pohjois-Suomessa telttaillen. Eräänä iltana makuupussiin kömpiessämme huomasimme että Nalle on kadonnut. Ja voi miten meillä onkaan sen jälkeen itketty ja ikävöity iltaisin. Nalle tuntuu ehkä aikuisesta vähäpätöiseltä mutta pienelle pojalle se oli rakas ystävä jota ei voinut korvata uusi nalle, ei edes melkein samannäköinen. Meillä vielä elää pieni toivo ihmeeseen, että joku olisi löytänyt Nallen ja auttaisi sen takaisin kotiin. Tai että se vielä löytyisi sulaneiden lumien alta, vaikkakin huonossa kunnossa ja rikki, haluaisimme sen silti. Tiedän että se on jo melkein mahdotonta mutta ihmeitähän tapahtuu, eikö niin?



Nalle katosi kesä-heinäkuun vaihteessa 2011 Ranualle Hotelli Ilveslinnan pihaan. Jos löysit sen, tai tiedät kuka löysi, ole kiltti ja auta pientä poikaa! Ota yhteyttä, lupaan palkita sinut. Nalle on ruskea ja sillä oli kadotessaan paita päällä ja rusetti kaulassa. Nalle näkyy tässä kuvassa osittain, parempaa kuvaa ei valitettavasti ole nallesta olemassa.

Jos tiedät jotain nallesta, jätä kommentilla yhteystietosi tai kirjoita sähköpostia: info (at) minttumaa (piste) net

Nalle on vähän samanoloinen kuin tämä alakuvan nalle, mutta ei kuitenkaan ihan saman näköinen. Tämän isosisko osti omilla rahoillaan pikkuveljelle lohdutukseksi mutta eihän se tosiaan ihan sama asia ole, vaikka onneksi tästäkin on tullut rakas.